KARJAISEN TILA TÄNÄÄN
Nykyään Karjaisen tilaa hoitaa Helena Karjainen miehensä Asko Nuikan kanssa. Tila kuuluu luomutuotannon piiriin. Päätuotanto on emolehmät ja metsätalous.. Lisäksi tilalla on pieni kanala maatiaiskanoineen. Osa kanoista kuljeskelee kuopsuttelemassa pitkin pihaa vapaana ja niiden touhuja on hauska seurata. Läheisellä laitumella voi käydä katselemassa emolehmiä vasikoineen.
Erikseen sovittaessa voi käydä navetassa tutustumassa lehmiin lähempää ja seurata ruokintaa. Myös kanalassa voi sovittaessa vierailla. Osa kanoista on todella kesyjä ja niitä voi ruokkia kädestä. Aamupäivisin ruuanjaon yhteydessä on kanojen temppuhetki. Voit tulla katsomaan, miten Marja-kana pelaa koronaa tai miten hyvin Sylvi tuntee värit tai miten Tupuna osaa laskea!
Pihassa oleilee myös yksi Vilma-kissa. Se on aika arka, mutta kun voitat sen luottamuksen, se ei kyllästy rapsutteluun ikinä.
Tila on loistava majoituspaikka Narvan seurojentalon sekä Narvan markkinakentän ja lavan vieraille. Seurojentalolle on matkaa vain 250 m ja markkinakentälle 900 m. Laukon historialliseen kulttuurikartanoon on matkaa vain 5,5 km.
11 km:n päässä olevalla mökillä majoitusvieraat voivat käydä saunomassa puhdasvetisen Suonojärven rannalla, jos mökki on vapaana. Nyt syksyllä mökki on usein tilan majoitusvieraiden käytettävissä. Mökin saunaosaston käytön hinta on 30 eur/vrk.
TILAN HISTORIA
Karjaisen tila näkyy historian kirjoissa ainakin 1500-luvulta asti. Tilan nimen kerrotaan tulleen siitä, että talon ohi kuljetettiin paljon karjaa metsäniityille. Omistajasuvut ovat vaihtuneet usein. Nykyisen suvun omistuksessa tila on ollut vuodesta 1865. Martti Pouru osti tilan pojalleen Kustaa Aadolfille, joka vaihtoi sukunimensä talon nimen muķaan Karjaiseksi. 1880-luvulla he rakensivat pihassa edelleen olevan kivinavetan, jonka melkein 2 m paksut graniittikiviseinät ovat ja pysyvät. Silloin pihapiiriin kuului navetan lisäksi 2 asuinrakennusta, toinen isäntäväelle ja toinen palvelusväelle.
Vuonna 1918 sisällissodassa kaikki Karjaisen rakennukset poltettiin. Tilalle rakennettiin vain 1 asuinrakennus, joka nyt on tilan päärakennuksena. Se on tehty entiseen kivijalkaan, joka on peräisin 1800-luvun loppupuolelta. Nykyinen päärakennus valmistui todennäköisesti vuonna 1921.
Pihassa olevassa vanhassa hirsiaitassa on maatalousmuseo. Helenan isä Eino on kerännyt aittaan ison kokoelman vanhoja maatalous- ja kotitalousvehkeitä. Majoitusvieraat voivat tutustua museoon isännän tai emännän opastuksella.
Kustaan jälkeen seuraava isäntä oli Heikki Karjainen, jonka jälkeen tilan omistajaksi tuli Eino Karjainen ja edelleen hänen tyttärensä Helena Karjainen.